Luovin Oy

Viikonloppuna Turun kirjamessujen ajankohtaiskeskustelussa pohdittiin kirja-alaa huolettavaa kysymystä: kuoleeko kirja?

Yksinkertaistettuna ongelma kiteytyy siihen, miten kustantamot ja kirjailijat selviävät, jos lukijat eivät enää osta painettuja kirjoja. E-kirjojen korkeampi verokanta lisää niiden kustannuksia, eivätkä kuluttajat ole tottuneet maksamaan verkossa olevasta materiaalista kovaa hintaa. Vielä suurempi ongelma on se, jos kumpikaan ei kelpaa. Jos kirjojen ostaminen loppuu kokonaan.

Tähän huoleen ei ole aihetta ainakaan kirjamessujen väenpaljoudesta päätellen. Eikä kirja-alan mahdollinen kriisi tarkoita kirjallisuuden kriisiä – ainakaan sellaista, mistä tavallisen lukijan pitäisi huolestua. Kirjailijoita ja niiksi haluavia on yhä paljon, joten kirjallisuutta tulee olemaan tarjolla. Lukija voi vain toivoa, että kirjaostoksiin laitetuista euroista isompi prosentti menisi suoraan kirjailijalle. Kirjailijan toimeentulo on kirjallisuuden kannalta tärkeämpää kuin kustantamoiden selviäminen.

Optimisti voisi ajatella, että kirjailijoiden tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. E-kirjojen kohdalla painokuluista tai jakelusta (nettikauppaa lukuun ottamatta) ei tarvitse huolehtia, ja kirjaa voidaan markkinoida vaikkapa sosiaalisen median kautta. Kirjamessujen puheenvuoroissa todettiinkin, että maksettu mainostaminen ei lisää kirjamyyntiä, joten mainostamiseen laitettavat rahat menevät hukkaan. Lisäksi todettiin painokulujen pienentyneen digitalisoitumisen myötä, eli perinteistäkin kirjaa on halvempi tehdä. Ehkä rahaa menee tulevaisuudessa vähemmän välikäsille ja enemmän kirjailijoille.

Toivottavasti tulevaisuus on valoisa, sillä kirjoittaminen ja sen opiskeleminen kiinnostaa monia. Kirjoittamisen suosiota pohdittiin kirjamessuilla Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen paneelissa. Paneelikeskustelun taustalla oli luovan kirjoittamisen ensimmäinen oma julkaisu, keväällä ilmestynyt teos Kirjoittamisen taide ja taito (Atena 2014).

Kirjaan artikkelin kirjoittaneet Päivi Kosonen, Katja Keisala, Iida Rauma, Emilia Karjula ja Taina Kuuskorpi keskustelivat kirjailija Petri Tammisen johdolla muun muassa siitä, mitä eväitä kukin saanut kirjoittajakursseilta ja miksi kirjoittaminen on niin suosittua.

Puhujat arvelivat kirjoittamisen olevan suosittua siksi, että se on keino itseilmaisuun ja oman identiteetin rakentamiseen. Kirjoittajakoulutuksen suosion ajateltiin puolestaan perustuvan siihen, että kirjoittamisen taitoa tarvitaan monilla elämänalueilla ja taidon kehittäminen on siten todettu tärkeäksi.

Keskustelijat kertoivat omia kokemuksiaan kirjoittajakursseilta. Puheenvuoroissa korostuivat palautteen saaminen ja yhteishenki. Oikealla hetkellä ja oikealla tavalla saatu palaute, olipa se hyvää tai huonoa, pystyy kehittämään kirjoittamista valtavan harppauksen. Palautteen saamisen todettiin myös auttavan oman äänen löytämisessä. Kirjoittajalla on tilaisuus pohtia, mitä muutosehdotuksia hyväksyy ja mitä ei. Ja kun on tekstinsä kanssa jumissa, kokeneemman kirjoittajan neuvo auttaa eteenpäin, vaikka päätyisikin itse eri ratkaisuun.

Yhteishenki on tärkeää, koska kirjoittaminen on melko yksinäistä puurtamista, eikä samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ole niin helppoa. Lisäksi tekstien käsittely ryhmässä pystyy tuottamaan sellaisen inspiraation, että oma työ lähtee vauhdilla eteenpäin. Silloinkin, kun käsittelyssä on jonkun muun teksti.

Kirja-ala saattaa olla kriisissä mutta tämän keskustelun perusteella kirjoittaminen voi hyvin.