”Viisivuotiaan ei pitäisi vielä tietää mitään maailman pahuudesta. Heidän kuului elää haavekuvien keskellä paikassa, jossa pahat joutuvat maksamaan teoistaan, ja hyviä ihmisiä on olemassa. Heidän kuului uskoa tulevaisuuteen, toivoon ja oikeudenmukaisuuteen.”
Tuomas Nyholmin Leijona-kirjan tarina ei ole kaunis. Sen sijaan Leijona on vaikuttava ja harvinaisen taidokas suomalainen dekkari. Jatka lukemista ”Lissabonissa kukaan ei ole turvassa Leijonalta”
Jos haluat pohtia suuria kysymyksiä, kuten oikeutta ja totuutta, John Katzenbachin Oikeuden puolustaja tarjoaa siihen runsaasti virikkeitä.
Toimittaja Matthew Cowart saa kuolemaantuomitulta vangilta kirjeen, jossa tämä vakuuttaa olevansa viaton. Totta kai he kaikki ovat syyttömiä, Cowart ajattelee, kaikki raiskaukset ja murhat vain tapahtuvat itsekseen. Silti Cowart päättää tutustua tapaukseen.
Mitä syvemmälle hän Robert Earl Fergusonin tapaukseen kaivautuu, sitä enemmän hän uskoo, että miehestä on mustan ihonvärin vuoksi tekemällä tehty syyllinen pienen valkoihoisen Joanien raakaan murhaan. Jatka lukemista ”Millaista oikeutta uskallat puolustaa?”
Tositapahtumiin perustuva rikoskirjallisuus on tullut näyttävästi markkinoille Suomessa. On J.K. Tammisen Pasilan mies, Jouni Rannan ja Marko Erolan Vilpitön mieli ja Jarkko Sipilän Elämäni gangsterina.
Kiinnostavia kirjoja kaikki, mutta omaa luokkaansa on kuitenkin Antto Terraksen Stockmann Yard – Myymäläetsivän muistelmat (Like). Kirjaa haukuttiin vuoden 2015 hauskimmaksi. Se taitaa olla sitä myös vuoden 2016 tarjontaan verrattuna.
Stockmann Yard on kokoelma tositarinoita Helsingin Stockmannin hälytinporttien tuolta puolen. Antto Terras kuvaa sekä varkaan että etsivän elämää tarkkanäköisesti ja armottoman viiltävästi. Jatka lukemista ”Jos myymälävarkaisiin tahdot mennä nyt…”
Michael Larsenin Sydneyn arvoitus iskee kiinni lukijaansa ensimmäisillä virkkeillään. Ote pitää kuin ruskokäärmeellä ja lamauttaa lukemaan teoksen melkeinpä yhdellä kertaa. Sydneyn arvoitus on paitsi jännitysromaani myös inhottavan kiehtova käärmekirja. Jatka lukemista ”Kaikki mitä et halua tietää käärmeistä”
Rikoskirjallisuudessa sarjallisuus on rautaa. Haluamme ratkoa tapauksia jo tutuksi käyneiden sankariemme kanssa. Toiset ryntäävät kerta toisensa jälkeen Harry Holen matkaan, jotkut Kay Scarpetan, Kari Takamäen tai Maria Kallion. Michael Connellyn losangelesilainen rikosetsivä Harry Bosch on saanut kuitenkin ansaitsemaansa vähemmän huomiota sankareiden listalla. Näin siitä huolimatta, että Hieronymus Harry Bosch on toiminut alalla jo vuodesta 1992. Jatka lukemista ”Harry Bosch tuo turvallisuuden illuusion ja lukija voi nukkua yönsä rauhassa”
Jos rakkautta voi mitata rahalla, on Ilkka Remes Suomen rakastetuin rikoskirjailija. Eikä vain dekkaristi, vaan ylipäätään kirjailija. Vuodesta toiseen Remeksen kirjat ovat myydyimpien teosten kärjessä. Vuonna 2015 Jäätyvä helvetti oli kaikkein myydyin teos, suositumpi kuin Sofi Oksasen Norma tai vuoden Finlandia-voittaja.
Ilkka Remes on selvästi löytänyt dekkarien ratkaisukaavan. Hän on tasaisen varma valinta, kun etsii viihdettä ja jännitystä. Jäätyvässä helvetissä hän tuhoaa jopa kaksi lentokonetta ensimmäisten lukujen aikana ja tekee sen uskottavasti. Pystyykö siihen joku muu suomalainen rikoskirjailija tänä päivänä? Jatka lukemista ”Kun muu ei maistu, on Itäveri varma valinta”
John Verdonin Numeropeli luo nerokkaan mysteerin ja kauhistuttaa mahdollisuudella, että sarjamurhaaja kykenee lukemaan uhriensa ajatukset.
Henkisen kasvun guru Mark Mellery saa epätavallisen uhkauskirjeen. Viesti kehottaa häntä ajattelemaan jotakin numeroa yhden ja tuhannen välillä. Kun hän avaa kirjeen mukana tulleen toisen, suljetun kirjekuoren, hän löytää sieltä ajattelemansa numeron. Hätääntynyt Mellery ottaa yhteyttä Dave Gurneyyn, joka on juuri jäänyt varhaiseläkkeelle New Yorkin poliisilaitoksen murharyhmästä. Pian Mellery löydetään murhattuna. Gurney jatkaa tapauksen tutkimista. Hänelle selviää, ettei Mellery suinkaan ole numeroilla ja riimeillä pelailevan murhaajan ensimmäinen, eikä selvästikään viimeinen, uhri. Gurney huomaa pohtivansa mahdottomalta tuntuvaa vaihtoehtoa, että murhaaja todella osaa lukea uhriensa ajatuksia. Jatka lukemista ”Mitä jos sarjamurhaaja osaisi lukea sinun ajatuksesi?”
Rikostarinan sijoittaminen suomalaiselle pikkupaikkakunnalle on suuri riski. Riittääkö miljöössä, asukkaissa ja vaatimattomissa rikoksissa aineksia kiinnostavan tarinan punomiseen? Jenna Kostet on löytänyt toimivan reseptin. Ripaus magiikkaa, kansanperinnettä, mystistä sumua ja surun murtamaa psyykkeen vinoutta loihtii herkullisen keitoksen. Jatka lukemista ”Marrasyönä ei pidä mennä jatulintarhaan”
Luovin Oy 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.